histor.gif (1523 bytes)

Pyhäjärven nimi esiintyy ensimmäisen kerran asiakirjoissa Kustaa Vaasan vuonna 1552, Årbogassa Olli Tikalle antamassa turvakirjassa muodossa Pihajerfvui. Akateemikko Kustaa Vilkuna on esittänyt, että Pyhäjärvi tarkoittaa Pyhäjärveläisten omistukseen erotettua eli pyhitettyä järveä. Sana pyhä on pronssikautinen laina ja tarkoitti tuolloin raja. Pyhäjärvi oli silloin Rajajärvi. Pyhäjärven nimi on siis vähintään keskiaikainen, todennäköisesti rautakautinen ja iältään yli tuhatvuotinen.

Ahti Hammarin vuonna 1957 pyhäjärvisten ideoinnin pohjalta suunnitteleman vaakunan selitys kuuluu: "Sinisessä kentässä nouseva kärjestä teroitettu rajapaalu, jonka saatteena kummalakin puolella naularisti, kaikki hopeaa". Sininen kenttä kuvaa järveä, teroitettu paalu kuvaa rajaseutuasemaa ja naularistit kuvaavat kristinuskon pyhää ja talonpoikaisia sepäntaitoja.

Pyhäjärvi syntyi noin 8100 vuotta sitten. Kautta vuosituhansien asui Pyhäjärvellä kalastaja-, keräilijä- ja pyyntikansaa, jota on kutsuttu lappalaisiksi. Pyhäjärvellä ovat kohdanneet rannikon kainulaiset eli pohjalaiset, hämäläiset, karjalaiset ja savolaiset. Kiinteän asutuksen aluksi asiakirjat kertovat 1500 - luvun puolivälin. Tällöin syntyi myös kiistoja heimojen välille. Jämsäläiset tekivät hävitysretken vuonna 1551 Pyhäjärvelle.

Sen johdosta Olli Tikka Pyhäjärveltä teki valitusmatkan kuninkaan luo ja Kustaa Vaasa vahvisti uudisasukkaiden oikeudet alueeseen. Maakirjojen mukaan oli Pyhäjärvellä 1553 jo kuusi taloa. 1600-luvulla oli 740 asukasta. Vuonna 1805 asukkaita oli 3670 ja vuonna 1920 jo peräti 6425 henkeä.

Pyhäjärven seutu kuului Salon kirkkopitäjään vuoteen 1573, jolloin Pyhäjokilaakso erotettiin Pyhäjoen seurakunnaksi. Pyhäjärvestä tuli Pyhäjoen kappeliseurakunta 1650. Pyhäjärven seurakunta itsenäistyi vuonna 1861. Pyhäjärven ensimmäinen kirkko oli 1647 rakennettu vaatimaton puukirkko. Seuraava kirkko valmistui 1739. Kolmas kirkko rakennettiin 1790 nykyiselleen paikalle. Kirkko paloi salaman sytyttämänä 1895 ja seuraava vuonna paloi myös lähes valmis uusi kirkko. Nykyinen kirkko on järjestyksessään viides ja se on valmistui vuonna 1897.

Tunnetuin Pyhäjärvellä vaikuttanut henkilö on ollut kappalainen Joonas Lagus (1798-1857). Hän oli herännäisyyden papillisen suunnan johtaja ja Suomen kirkkohistorian merkkihenkilöitä. Lagus on merkkitävin Pyhäjärvellä työskennellyt Suomen historian henkilö, taitava opettaja ja sielunhoitaja.

Pyhäjärvisille merkittäviä vuosilukuja ovat esim:

1552 Olli Tikka kuninkaissa, 1650 Oma kirkko ja kappalainen, 1834 Pielaveden tie, 1861 Seurakunta itsenäistyi, 1866 Pyhäjärven kunta itsenäistyi, 1924 Rautatie - "Kyösti Kallion rata", 1958 Malmia löytyi Ruotasilta, 1962 Outokumpu Oy:n sinkki/kupari-kaivos käynnistyi 1.1.1993 Pyhäjärven Kunta muuttui Pyhäsalmen kaupungiksi, (Nimi Pyhäjärven Kaupunki otettiin uudelleen käyttöön 1.1.1996)

Ks. myös Pyhäjärven esihistoria ja Kotiseutumuseo sivut.